Pedagogiset sisältöalueet

Pedagogiset sisältöalueet

Montessori-pedagogiikan yksityiskohtaiset sisältöalueet

Montessoripedagogiikassa oppimateriaalit jaetaan seuraaviin osa-alueisiin:

– käytännön elämän materiaalit
– aistimateriaalit
– kielimateriaalit
– matematiikkamateriaalit
– kulttuurimateriaalit

Nämä materiaalit eivät ole pelkästään esikouluikäisten, vaan kaikkien montessoriryhmän lasten käytössä. Materiaalien käyttöä ei säätele aikuinen, vaan lapsen herkkyyskaudet.

Käytännön elämään liittyvät materiaalit

Nämä materiaalit ovat yhteydessä kotiympäristöön ja voidaan eritellä itsestä huolehtimiseen, ympäristöstä huolehtimiseen ja tapakasvatukseen. Niiden avulla lapsi oppii suoriutumaan itsenäisesti sellaisista arjen askareista kuten syöminen, juominen, pukeutuminen, riisuminen, käyttäytyminen eri tilanteissa (hyvät tavat) tai ympäristön siisteydestä huolehtiminen.

Näiden harjoitusten avulla lapsen hieno- ja karkeamotoriikka kehittyvät, hän itsenäistyy ja oppii kantamaan vastuuta itsestään ja ympäristöstään.

Aistimateriaalit

Lapsi kokee kaiken aistiensa kautta; siksi aistikokemukset ovat välttämättömiä lapsen kehitykselle. Näkemällä, kuulemalla, haistamalla, maistamalla ja tuntemalla lapsi rakentaa mieltään ja jäsentää ympäröivää todellisuutta. Aistiharjoitukset ovat tämän jäsentämisen apuvälineitä. Niiden avulla lapsi etsii samankaltaisuuksia ja eroavuuksia, tekee vertailuja, arvioi, päättelee ja tutkii ympäröivää todellisuutta.

Myös tutustuminen alkeisgeometriaan ja geometrisiin muotoihin tapahtuu aistimateriaalien avulla.

Äidinkieli

Lapsi alkaa omaksua kieltä syntymänsä hetkestä alkaen. Kuulemalla kieltä lapsi oppii jäljittelemään äänteitä, sanoja ja lauseita ilman, että häntä suoranaisesti voidaan opettaa. Pieni lapsi absorboi eli imee itseensä äidinkielen sen pienimpiä yksityiskohtia myöten. Montessoriryhmässä lapsen kielellistä kehitystä pyritään tukemaan ja edistämään monin eri tavoin.

a) Eri-ikäisten lasten keskinäinen vuorovaikutus rikastuttaa sinällään kieltä.

b) Yhteisissä ryhmätilanteissa harjoitellaan päivittäin kielellisen vuorovaikutuksen pelisääntöjä, harjoitellaan loruja, leikkejä, runoja, tarinoiden tekoa, jatkokertomuksien tekoa, sanapelejä (myös vierailla kielillä), lauluja, esiintymistä, teatteria.

c) Varsinainen montessorimateriaali antaa konkreettiset työkalut kielelliselle kehitykselle ja kielen rikastuttamiselle. Lapset harjoittelevat kynän käyttöä metallimuottien avulla, tutustuvat kirjainten maailmaan hiekkapaperikirjainten avulla (herkkää tuntoaistiaan hyödyntäen), muodostavat sanoja irtokirjainten avulla ja tutustuvat kielioppiin monien erilaisten harjoitusten ja leikkien avulla. Myös aiemmin kuvatut käytännön elämän harjoitukset ja aistimateriaalit rikastuttavat lapsen kielellistä kehitystä monin eri tavoin. Leikkikoulussamme on myös englanninkielistä kielimateriaalia ja englantia käytetään päivittäin arjen askareisiin kytkeytyen. Kielimateriaali, samoin kuin kaikki muukin materiaali, on aina lasten saatavilla. Näillä materiaaleilla työskennellessään lapsi oppii usein kirjoittamaan ja lukemaan spontaanisti.

151-1024x768

Matematiikka

Pienen lapsen mieli on luonnostaan matemaattinen. Se näkyy lapsen luontaisessa halussa ryhmitellä ja luokitella esineitä. Montessoriryhmässä lapsi saa matemaattisia vaikutteita epäsuorasti jo käytännön elämän puuhien ja aistiharjoitusten avuilla. Hänelle syntyy sensorinen vaikutelma pituuksista, painoista, sarjoista, koosta, määrästä ja määrän mittaamisesta. Lapsen matemaattisen mielen kehitystä pyritään tukemaan kaikilla tavoin; näin
lukujen maailma avautuu jo alle kouluikäiselle lapselle kiehtovana, rajattomana tutkimuskenttänä. Etenemissuunta numerotyöskentelyssä on aina konkreettisesta abstraktiin.

Kulttuuri

Maria Montessorin luomasta lähestymistavasta käytetään nimeä ”Kosminen kasvatus”. Tämän lähestymistavan mukaan on tärkeää esitellä lapselle kokonaiskuva maailmasta, sen osien yhteydestä toinen toisiinsa ja ihmisen merkityksestä yhtenä osana tätä kokonaisuutta. Kulttuuriaineiden tarkoituksena on luoda lapselle kuva luonnon ainutlaatuisuudesta ja ihmisen tärkeästä roolista sen suojelijana ja säilyttäjänä. Kulttuuriaineiden tarkoituksena on myös johdattaa lapsi itse kokemaan elämyksiä, pieniä ja suuria luonnon ihmeitä sisällä ja ulkona, pohtimaan maailmankaikkeutta, kulttuurien moninaisuutta, rakennustaiteen ihmeitä tai musiikin kiehtovaa maailmaa.

Kulttuuriaineilla tarkoitetaan siis kaikkia tiedon alueita, jotka rikastuttavat lapsen ymmärrystä maailmasta, jossa hän elää. Näitä alueita ovat maantiede, eläin- ja kasvitiede, historia, tähtitiede, ympäristö- ja terveystiede, etiikka ja katsomus, taiteet ja musiikki.

Etiikka ja katsomus

Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaamme. Toisen ihmisen ja ympäristön kunnioitus leimaa lasten ja aikuisten välistä kanssakäymistä. Lapsen mahdollisuus omaehtoiseen työskentelyyn kasvattaa tervettä itsetuntoa, onnistumisen kokemukset ja kasvava kyky ratkoa itsenäisesti ongelmatilanteita lisäävät omanarvontuntoa. Tältä pohjalta ponnistava lapsi on ryhmän jäsenenä lojaali, auttavainen, empaattinen, pienempiä ja heikompia suojeleva, yhteistyökykyinen ja reilu kaveri.

Lapsella on luontainen pyrkimys hyvään ja oikeaan. Aikuisen lasta kohtaan osoittama arvostus, kannustus ja usko lapsen ainutlaatuisiin voimavaroihin saavat lapsen kasvamaan täyteen mittaansa.

Leikkikoulussamme keskustellaan moraalista ja eettisistä kysymyksistä yhteisissä kokoontumisissa ja tilannekohtaisesti. Lasten kysymyksiä kuunnellaan ja vastauksia pyritään löytämään yhteisesti. Tunnustuksellista uskonnonopetusta emme anna.

Fyysinen ja motorinen kehitys, terveys

Montessori korosti voimakkaasti liikkeen merkitystä pienen lapsen kehityksessä. Jos lapsen vapaata liikkumista estetään, estetään samalla hänen älynsä kehitystä. Montessorimateriaalit auttavat lapsen hieno- ja karkeamotoriikan kehitystä. Materiaalien avulla kehittyy myös liikkeiden hienosäätö. Montessorimateriaalit täten edesauttavat lapsen kokonaisvaltaista motorista kehitystä.

Leikkikoulumme luonnonkaunis pihapiiri tarjoaa monipuolisia liikunnan mahdollisuuksia niin kesällä kuin talvella Lisäksi käymme talvisin säännöllisesti luistelemassa ja käytämme läheistä Pyrinnön liikuntataloa sisäliikuntaan. Esikoululaisilla on viimeisenä talvena ohjattua uimaopetusta.

Keskustelemme lasten kanssa terveellisistä elämäntavoista yhteisissä tuokioissa.

Montessoripedagogiikan keskeiset päämäärät (lapsen ja hänen työnsä kunnioittaminen sekä itsenäisyyden ja valinnanvapauden tukeminen) luovat pohjan terveen itsetunnon ja yleisen henkisen hyvinvoinnin kehitykselle.